Tunnen vetovoiman

Koiran omistajalla on tapana antaa lasten tulla silittämään koiraansa tätä ulkoiluttaessaan. Pienikokoinen ja rauhallinen koira vetää lasten huomion puoleensa. Lapset tietävät, että tätä koiraa saa silittää. Koirakin tunnistaa tilanteen, lähestyy lapsia ja suostuu auliisti silitettäväksi. Omistaja palkitsee koiraa aina suorituksesta taskustaan kaivamilla namuilla.
 
Sommitelmassa tulevat yhteen koira, koiran omistaja, lapset, koiran namut sekä ehkä myös koiran ja lasten söpöys. Koira ja lapset kohtaavat koiran omistajan mahdollistaessa tapahtuman. Koira tekee mahdolliseksi koiran omistajan ja lasten kohtaamisen. Ehkä koiran suloisuus vetää lapsia puoleensa ja ehkä lapset vetävät koiran omistajaa puoleensa. Koira luultavasti tuntee vetoa namuihin, joiden saamisen lapset tekevät mahdolliseksi. Ehkä koira myös pitää silitetyksi tulemisesta. Voin vain arvailla, mistä kukin pitää.
 
- -

Alle vuoden ikäinen lapsi katsoo minuun ravintolan naapuripöydästä. Ihana. Katson takaisin ja hymyilen, hän hymyilee takaisin. Hymyilen enemmän, jolloin hän ojentaa kätensä kurkottaen minua kohti. Hän vastaa hymyyni hymyllä. Tunnen vuorovaikutukseen kutsuvan vetovoiman meidän molempien tullessa toistemme hyväksymiksi.