Ilma ei ole vain ilmaa
Osaatko piirtää ilmaa?
Tutkimme partioretkellä lasten kanssa ilmaa. Jo hengittäessämme olemme tekemisissä monilajisen, mikrobeista rikkaan maailman kanssa. Ilmaa voikin ajatella monilajisena luontokulttuurisena kontaktialueena (Haraway, 2008). Lapsen keho ei ole tarkkarajainen ja muusta luonnosta erillinen. Lapsen ruumis on jo alkujaan mikrobinen ekosysteemi, joka on tekemisissä muiden ekosysteemien kanssa (Millei ym. 2025), ja hengittäminen on tästä yksi esimerkki.
Teemme käsistä kupit ja hengitämme niihin. Kylmässä kevätilmassa hengitys tulee näkyväksi höyryinä ja tuntuu tuoksuina. Juttelemme lasten kanssa siitä, mitä oikeastaan hengitämme, kun hengitämme ilmaa. Kerron lapsille, kuinka ilma on täynnä pieniä olentoja, mikrobeja ja sieniä. Lisäksi siinä on vaikka mitä muita aineita: kuituja, siitepölyä, itiöitä, myrkkyjä ja muita kemikaaleja, hilsettä, kuolleita soluja, ääniä ja radioaaltoja sekä valonsäteitä ja kosteutta.
Tuure Tammi (2023) on tutkinut homekouluja ja osoittanut, että jo hengittämisen kautta yhdistymme monilajisen maailman monimutkaisiin politiikkoihin. Mitä erilaiset ruumiit ottavat vastaan tai luovuttavat ilman kontaktialueille, on kysymys, jolla voi homeen pilaamassa sisäilmassa olla monin tavoin väliä lapsille.
Osaatko piirtää ilmaa?
- Haraway, D.J. (2008)., When Species Meet. Minneapolis: University of Minnesota Press.
- Millei, Z., Lee, N., Spyrou, S., Roslund, M., Breinholt, A., Tammi, T., ... & Hohti, R. (2025). , Child Ecologies in a Microbial World: A New Imperative for Childhood Studies. Journal of Childhood Studies 50(1).
- Tammi, T. (2023). , What if schools were lively more-than-human agencements all along? Troubling environmental education with moldschools. Teoksessa New Materialisms and Environmental Education. Routledge.