Mulle tärkee metsä kaadettiin
Nuori:
Musta on vähän absurdia, että luonnonsuojelua kohdellaan semmosena mielipideasiana. Tai että se ei aina saa sitä huomiota, mitä se tarvis. Kun siitä puhutaan, se kuulostaa yhtä laimeelta asialta kun muutkin, vaikka se oikeesti ois paljon tärkeämpää kun monet muut keskusteluasiat, mun mielestä. Se esitetään silti vähän semmosena samanarvosena. Niin se on mun mielestä vähän jännä juttu.
Tutkija:
Vähän jännä kyllä. Onko toi semmonen tunteita herättävä aihepiiri sulle?
Nuori:
No joo. Jos vaikka törmää tollasiin uutisiin, niin mä aina ajattelen sitä aika paljon. No on se tavallaan tullut sillai lähellekin. Koska sielläpäin missä mä asun, siellä on tosi paljon metsiä ja mä vietin varsinkin pienenä tosi paljon aikaa siellä. Sitten joku muutama kevät sitten mä mietin, että miks toi metsä näyttää niin paljon harvemmalta. Ja sit mä menin katsoon, niin ne kaato sitä siellä. Se oli melkeen semmonen shokki, koska mä olin viettäny siellä mun koko lapsuuden ja mä tiesin, et siellä asuu paljon eläimiä ja lintuja ja kaikkea. Sit ne kävi kaatamassa monia muitakin metsiä, niin se oli aika järkyttävää.
Tutkija:
Mä voin kuvitella kyllä. Miten sä reagoit tollaseen?
Nuori:
Mä olin tosi shokissa. Tai sillain aika järkyttynyt. Siit tuli vaan sellanen fiilis, et miten ne voi tehdä näin. Tai niinku et millä oikeudella, eiks ne yhtään ajattele? Koska jos sitä ajattelee pidemmälle, varsinkin semmoset avohakkuut, mitä ne siellä päin teki, on todistetusti aika huono päätös. Huonompi kuin semmonen uudistava hakkuu. Niin mä olin vain silleen, et miks ne tekee noin ja millä todisteilla ja miks just täällä.
(nuoren ja tutkijan keskustelu, luonnontieteellinen museo kevät 2024)