Index
air
animal
art
atmosphere
bird
care
climate
companion
death
education
insect
microbes
museum
plant
poo
sound
technology
temporality
theory
toys
urban
zoo
Patch background

Ilmastonmuutos = hengittämisen kriisi

Kun joku toiminta on yhtä luonnollista kuin hengittäminen, siihen ei tarvitse kiinnittää huomiota, se soljuu itsestään. Ilmastonmuutoksen maailmassa hengittäminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Kun ajatellaan esimerkiksi maastopaloja tai suurkaupunkien hälyttävän korkeiksi nousevia saastepitoisuuksia, voi ilmastonmuutosta ajatella ”hengittämisen kriisinä”, joka koskee yhtä lailla ihmisiä kuin kaikkia toislajisia eläimiä.

Hengittäminen ilmiönä yhdistää ruumiin ja mielen tasot toisiinsa. Kriittiset tutkijat ovat tuoneet näitä näkökulmia yhteen yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien tutkimuksen kanssa (esim. Verlie ja Neimanis, 2023). Black Lives Matter -liikkeen yhteydessä kuuluisaksi tullut lause “I can’t breath” koskee konkreettista väkivaltatilannetta, George Floydiin kohdistettua rasistista poliisiväkivaltaa. Toisaalta, kuten Rousell ja kumppanit (2023) sanovat, rasismia voi ajatella ilmapiirinä, joka läpäisee yhteiskunnan säätilan tavoin.

References
  • Verlie, Blanche & Neimanis, Astrida (2023), Breathing Climate Crises: Feminist Environmental Humanities and More-than-Human Witnessing. Angelaki 28:4.
  • Rousell, David, Mayes, Eve & Verlie, Blanche (2024), Atmospheres of Youth Climate Justice Activism: Movements of Affective Political Participation. Teoksessa Johanna Wyn, Helen Cahill & Hernán Cuervo (toim.) Handbook of Children and Youth Studies, 2. painos. Springer Nature Singapore, Singapore.
Info