Riikinkukkojen luona
Riikinkukoilla on kuuluva, kissamainen naukuva ääni.
UAAA! UAAAA!
Ääni herättää reaktioita.
Monet lapset lähtevät matkimaan riikinkukkojen kieuntaa.
Jotkut alkavat nauraa äänelle.
Riikinkukon hengitys höyryää viileässä aamuilmassa, kun se kiekuu.
Yksi lintu lehauttaa pyrstönsä auki.
Myös paikalla olevat ihmiset lehahtavat.
Wooooooo! Beautiful!
Rynnätään lähemmäs, kamerat valmiina.
“What’s your name? Tell me!
Do you even know your name?”
Yhtä koululaisryhmää opettaja kieltää matkimasta kiekuja.
“Moi moi!” monet tervehtivät lintuja lähtiessään.
Varpusia kulkee riikinkukkotarhan kattoverkon läpi. Niiden sirkutus luo tasaisen äänimaton.
Näytetään pinkkiä unicorn-pehmoa riikinkukoille.
Vai riikinkukkoja pehmolle?
Nuorten ryhmä keskustelee siitä osaavatko nämä lentää.
“Toi vois olla mun huominen paisti!”
“Vittu turpa kii, mua ei yhtään kiinnosta tollanen.”
UAAA!
“Vittu mä pelästyin!”
Kiljutaan porukalla takaisin.
Hoitaja käy varovaisesti tarhassa katsomassa yhden naaraan jalkaa. Se ontuu.
Lauma väistää levottomana hoitajaa.
“Näyttäkää siipenne!”
“Näytä, mä haluun nähdä sen pyrstön!”
Kohahdus, kun pyrstö nousee.
(tutkijan muistiinpanoista, eläintarha 2023)