Lokinpoikasia raunioilla

Osallistumme tutkijoina lasten kesäleirille, ja viikon ajan seuraamme ryhmän mukana. Leiri sijoittuu saarelle, jolla asuu myös runsaasti lintuja, ja ajoittuu aikaan, jolloin monilla näistä linnuista on poikasia.

Kuunnellessamme opastusta vanhalla karhulinnalla, lapset huomaavat yhtäkkiä linnan muurin harjalla tepastelevat lokinpoikaset ja keskustelu tarhaoloista keskeytyy. Vanhan tarhan raunioilla on elämää. Lapset ihastelevat pörröisiä poikasia ja samalla ovat huolissaan korkealla muurilla käyskentelevien lokinpoikasten turvallisuudesta. Ohjaajat rauhoittelevat lapsia “kyllä ne pärjää, lokinpoikaset voivat tippua välillä korkealtakin” “Ne voi kävellä myös rautakaltereita pitkin”. Poikasten emo laskeutuu muurille huolehtimaan pienistä. Lasten katseet ovat naulittuina lokkeihin, kunnes opettajat kehottavat leiriläisiä jatkamaan matkaa.